Helsingin kaupungin mukaan räjäytyslankojen ja panosputkien päätyminen mereen on ollut kasvava ongelma viime vuosina. Ympäristötarkastaja Laura Kotilainen kertoi Iltalehdelle, että esimerkiksi Pihlajasaaressa havainnot kasvoivat viime vuonna sadalla prosentilla vuoteen 2020 verrattuna.

Etelä-Helsinkiä ja esimerkiksi Eiran uimarantaa kuormittava muovijäte on peräisin ranta- ja merirakentamisesta, todennäköisimmin Hernesaaren itärannan urakasta ja Länsisataman laajentamisesta Jätkäsaaressa. Kun louhe kipataan merentäytöiksi, mukana kulkee tuhansia ja tuhansia pätkiä panoslankaa, jota on käytetty louhintatöissä. Näin ei saisi tapahtua. Roskaa ei saisi päätyä työmailta mereen lainkaan. Urakoitsijat eivät kuitenkaan aina noudata määräyksiä,

”Kappalemääräisesti räjäytyslankojen päätymistä mereen voidaan pitää isona ongelmana”, Kotilainen toteaa Iltalehdelle.
Lopulta räjäytyslangoissa oleva muovi hajoaa mikromuoviksi. Ravintoketjussa mikromuovi kulkeutuu merieliöihin, ihmisten elimistöön ja aivoihin asti

"Iso ongelma"

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli tiistaina Pete Suhosen (kok.) valtuustoaloitetta, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki lopettaa uusien asuinalueiden suunnittelun mereen.
Kuva kertoo, millaisen määrän panoslankaa Meri-Helsingin Sanomat löysi 60 sekunnissa Eiran uimarannalta.

Meri-Helsingin Sanomat on uusi merellinen uutismedia. Meri-Helsingin Sanomat luotaa merellisten kaupunginosien kehitystä ja puheenaiheita, ja ottaa reilusti kantaa. Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen, saat joka kuukausi tärkeimmät uutiset Meri-Helsingistä sähköpostiisi.Voit tilata Meri-Helsingin Sanomien uutiskirjeen sähköpostiisi tästä.